maanantai 14. toukokuuta 2018

Laadukkaita hankintoja kotiin alennuksella.


// Holmegaard Design with light-lasipurkki täältä // Wikholm Form Gita-lyhty täältä // Holmegaard Gaia itsekasteleva ruukku täältä // Holmegaard Design with light- riippuruukku täältä // Lene Bjerre Mandisa-bambupenkki täältä // 

Tänään postilaatikosta tipahti Stockmannin kanta-asiakkaan etusetelit, joiden innoittamana kirjauduin iltalenkin jälkeen tietokoneelle ja vietin tovin selatessa Stockmannin verkkokaupan puutarhatuotteiden valikoimaa. Ostin viime kesänä Stockalta Hayn  ruukun ja alustan, johon itseasiassa eilen istutin Eukalyptuspuun ja asetin sen parvekkeen hyllylle. Vuosi sitten jo suunnittelin hankkivani lisää näitä mustia Hayn ruukkuja, sillä pidän todella paljon ruukun rouheasta pinnasta ja muodosta, joten nyt olisi oiva tilaisuus ostaa näitä ruukkuja lisää.

Kukkaron nyörejä kutittelee myös erilaiset amppelit, lyhdyt, purkit, purnukat ja ruukut. Nämä helteet on herättäneet minussa viherpeukalon ja sanoinkin eilen miehelle, että tehdään meidän parvekkeesta viidakko. Jotain tekemistä tämän ajatuksen kanssa saattaa myös olla kuukausi sitten tropiikissa vietetty viikko. Rakastuin siellä niin kovin siellä oleviin kasveihin ja paikallisten puutarhoihin, että yritän nyt rakentaa meille kotiin samanlaista fiilistä. Tänä aamuna ennen töihin lähtöä unohduin sisustamaan parveketta hieman lisää ja kaivoin kaapista aiemmin tekemäni makrameen ja laitoin sen parvekkeen tyhjälle seinälle. 


// Hakola Riippu-amppeli täältä // Hay ruukku ja aluslautanen täältä // Blomus Limbo-kastelukannu täältä // Mica pöytä täältä //

Mikäli et ole vielä rekisteröitynyt Stockmannin kanta-asiakkaaksi, niin nyt kannattaa se viimeistään tehdä. Me ostimme viime kesänä kanta-asiakkaiden etuseteleitä hyödyntäen Juran kahvikone ja paljon muuta sisustustavaraa remontin jälkimainingeissa. Vinkkinä vielä tähän loppuun, että Stockmann.comissa saa -15% alennuksen koodilla TOUKO18 ajalla 14.5. - 31.5.2018 yhdestä normaalihintaisesta kertaostoksesta. 

*sisältää affiliatelinkkejä
sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Parveke valmiiksi kesän viettoon


Olin alkuviikon Puolassa työmatkalla ja siellä oli jo ihan täysin kesä, kun Helsingissä satoi vettä ja oli kylmää lähtiessäni. Tajusin Puolassa ollessani, että en ollut yhtään ehtinyt miettimään parvekkeen sisustusta. Viime kesänä meidän parveke oli lähinnä varastona remontin takia. Vieläkin sieltä löytyy yli jääneitä listoja ja remonttitarvikkeita, joita ei ehditty silloin siivoamaan pois. Tänä kesänä onneksi saadaan parveke kunnolla käyttöön ja ajattelinkin päivittää sitä pikkuhiljaa mieleiseksi uudestaan.

Eilen pesin parvekkeen lattian mäntysuovalla ja ikkunat Tolun ikkunapesuaineella. Hain varastosta sohvatyynyt sohvalle ja päätin käydä Plantagenissa seuraavana aamuna. Toki jos olisin tiennyt, että puolet Espoosta on päättänyt käydä Plantagenissa samana päivänä kuin minä, olisin mennyt sinne jonain toisena päivänä. Espoon Plantagenissa olikin iso valikoima jälleen parveke- ja ulkokasveja ja onnistuin tuhlamaan sinne sievoisen summan rahaa kasveihin. Onnekseni löysin sieltä sitruunapuun, eukalyptuspuun sekä muita ei niin perinteisiä kasveja parvekkeelle. Nyt vaan toivotaan, että säät suosivat ja onnistun pitämään uudet kasvini hengissä. 

Parvekkeelle minulle on suunnitelmissa lattialaudoitus, verhotangot (joihin ripustan vanhat pellavaverhoni), vanhan sohvan myynti, uuden sohvan osto tai tekeminen sekä tekstiilien päivitys. Vanha sohva menee myyntiin ihan vain sen vuoksi, että haluan parvekkeelle löhösohvan, jossa rötköttää kirjaa lukiessa tai viiniä nauttiessa. Myöskään koirat ei tähän nykyiseen sohvaan tykkää oikein hypätä, joten uutta sohvaa miettiessä pitää ottaa huomioon myös koiraystävällisyys. Olen tutkiskellut netistä erilaisia vinkkejä rakentaa itse sohva parvekkeelle, mutta selaillut myös valmiita löhösohvia. Vaihtoehtoja on niin paljon, että hankalaksi menee päätöksen teko. 

Joko sinulla on parveke tai takapiha valmiina kesän viettoon?
tiistai 1. toukokuuta 2018

Työväen juhlapäivä rennolla otteella.



Ensimmäinen työviikko loman jälkeen oli pitkä. Todella pitkä. Tuntui, että työviikko ei lopu koskaan ja hukun kaikkien työtehtävien alle, jotka ovat minun vastuulla. Helsinki näyttäytyi harmaalta ja ankealta vehreän tropiikin jälkeen. Nyt arkeen palaaminen tuntuu jo hieman helpommalta, vaikka äsken yllätin itseni miettimästä, että onneksi tämä toinen työviikko oli helpompi. No reality checkinä tajusin myös samantien, että tätä toista työviikkoa on ollut tasan yksi päivä (maanantai) ja sekin vappuaaatto. 

Ulkona sataa vettä kaatamalla, joten piknik Kaivarissa ei houkuttele yhtään. Nostan kyllä hattua kaikille pro-vappupikniktyypeille, jotka siellä aina vappupäivän viettävät säässä kuin säässä. Meidän naapuri tuli rappukäytävässä vastaan, kun tulin sisälle koirien aamulenkiltä vettä valuvana rapaisten koirien kanssa. Naapuri kertoi lähtevänsä juuri taksilla Kaivariin enkä ole aikoihin nähnyt hänellä noin leveää hymyä. Itse salaa mielessäni pyörittelin silmiäni ajatukselle lähteä kylmään tuuleen ja vesisateeseen juomaan skumppaa, mutta eihän toisen touhotukselle voinut kuin hymyillä. Ihanaa, että toiset ovat noin innoissaan perinteitä kunnioittamassa ja tartuttavat hilpeytensä myös muihin. 


Laitoin juuri croissantit uuniin, otan toisen kupin kahvia ja nautin kiireettömästä vappupäivän aamusta.  Kesäprojektina meillä on laittaa pitkät kangasverhot kodimme ikkunoihin, joten voisinkin aloittaa tämän projektin suunnittelun ja miettiä minkälaiset verhot mihinkin huoneeseen tulee. Mikäli budjetti antaa periksi, ostan kaikkiin ikkunoihin Marimekon kuosit. Mikäli ei, täytyy löytää jostain yhtä upeita isoja kuoseja mitä Marimekolla on tarjottavana, mutta halvemmalla. Siispä googlaamaan eri kangaskauppojen valikoimia ja laskemaan budjettia! 

Ihanaa, rentouttavaa ja ratkiriemukasta vappua sinulle vietitpä sitä yhdessä ystävien kanssa piknikillä tai kotona rauhassa chillaten! Minun croissantit ovat ihan juuri valmiit, joten poistun nauttimaan herkkuaamiaisesta. Taidan yllättää miehen ja valmistaa duunatun englantilaistyyppisen aamiaisen meille, jossa puuro on korvattu croissanteilla. Nyt  kun kerrankin on aikaa eikä kiire minnekään, nautitaan hyvästä ruoasta ja vapaapäivästä oikein kunnolla! 
torstai 26. huhtikuuta 2018

Lukuvinkkejä: lomalla luettua




Lomalla oli aikaa lukea ja onnistuinkin viikossa lukemaan neljä romaania, jotka kaikki olivat hieman erilaisia, mutta jokainen ehdottomasti suosituksen arvoinen. Pidän lukemisesta ja usein rentoudun kirjan parissa, jos vain aikaa on. Yleensä luen noin kirjan kuukaudessa, mutta nyt lomalla oli aikaa makoilla rannalla, altaalla ja terassilla kirjoja lukien. Luin  mukaan ottamani kirjan melko nopeasti heti alkuun, mutta onneksi olin ladannut puhelimeeni Bookbeatin, josta sain ladattua offlineen luettavaksi muutaman mielenkiintoisen kirjan rannalle. Tässä teille lyhyt kooste lukemistani kirjoista.

Ensimmäisenä luin kirjastosta lainaamani Jojo Moyesin Jos olisit tässä. Kirja on jatkoa menestysromaanille Kerro minulle jotain hyvää ja jatkaa Louisan elämän tarinaa puolitoista vuotta edellisten kuulumisien jälkeen Louisan yrittäessä toipua Will Traynorin kuolemasta. "Okei, Will, sanoin hänelle äänettömästi. Jos tahdot väen väkisin tyrkätä minut täysin uuteen elämään, niin tämä on loistosuoritus." Jos olisit tässä on samaa kepeää, mielenkiintoista, yllättävää ja mukaansa tempaavaa kerrontaa kuin edeltäjänsäkin. Uskon, että myös tästä romaanista tulee menestysteos. 

Seuraavaksi luin Sydämen ääntä ei voi unohtaa, jonka on kirjoittanut Jan-Philipp Sendker. Tämä romaani on jatkoa suositulle Sydämenlyönneissä ikuisuus-kirjalle. Kirjan päähenkilö on New Yorkissa asuva menestynyt juristi Julia, joka on kyllästynyt elämäänsä. Kesken tärkeän palaverin hän alkaa kuulla naisen äänen kysyvän häneltä ”miksi sinä elät yksin? Kuka sinä olet?”. Tästä alkaa elämänmuutos, jossa Julia lähtee etsimään itseään ja äänen alkua ja päätyy Burmaan velipuolensa luokse. "Kuinka ohut on seinä terveen mielen ja hulluuden välillä? Kukaan ei tiedä, kuinka paljon painetta se kestää. Ennen kuin se antaa myöten. Me kaikki elämme reunalla. Vaaditaan vain yksi askel. Aivan lyhyt. Jotkut meistä aistivat tämän, toiset eivät."

Paul Kalanithin Henkäys on ilmaa vain sai kyyneleet silmiin. Kirja on kirjailijan omaelämänkerta, jossa hän 38-vuotiaana neurokirurgiksi erikoistuvana sairastuu keuhkosyöpään ja lopulta menehtyy. "Siinä se oli. Uusi kasvain, iso,  joka täytti oikean keuhkon keskilohkon. Se muistutti kummasti täysikuuta, joka on noussut melkein kokonaan taivaanrannan yläpuolelle. Palasin vanhoihin kuviin, ja erotin hyvin heikon aavistuksen, häämöttävän enteen, joka oli nyt tullut näkyviin." Kirjan on kirjoittanut loppuun hänen vaimonsa Lucy Kalanithi ja vannon, että tätä kirjaa ei pysty kukaan lukemaan loppuun kuivin silmin.

Kaikki anteeksi on Laura Mannisen omaelämänkerrallinen esikoisromaani, jonka suosittelen jokaisen lukevan. Kirja kertoo rakkaudesta, uusioperheestä, perheväkivallasta, häpeästä, rohkeudesta, manipuloinnista ja vaikenemisesta.  Rakkaustarina alkaa täydellisesti, mutta lopulta päätyy turvakotiin ja voimien loppumiseen. Tämä on yhden naisen tarina, mutta siinä on voimakas yhteiskunnallinen merkitys, josta on tärkeä puhua. ”Minulla oli kaksi elämää: se josta puhuin ja se josta en puhunut. En kokenut varsinaisesti valehtelevani. Minä vain jätin jotain kertomatta.” 
keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Seychellit - matka tropiikkiin



Seychellit lumosi minut lämmöllään, kauneudellaan, vihreydellään sekä todella ystävällisillä ihmisillä. Vietimme viikon tuolla kauniilla paratiisisaarella ja helposti olisi mennyt toinen tai jopa kolmaskin viikko. Sovittiin miehen kanssa jo ennen kuin palasimme Suomeen, että tänne palaamme ehdottomasti uudestaan. 

Onneksemme tutustuimme nuoreen paikalliseen herraan Ryaniin, joka muutaman kerran kuskasi meitä ympäri saarta ja kertoi paikallisia vinkkejä ja elämästään Seychelleillä. Hän kutsui meidät jopa käymään kotonaan, jossa hän asui vanhempiensa ja kahdeksan koiransa kanssa. Jos kahdeksan koiraa kuulostaa paljolta, niin älä järkyty, kun kerron hänellä olleen jossain vaiheessa 22 koiraa kotonaan. Seychelliläiset ovat kaiken kokemukseni perusteella todella eläinrakkaita ja erityisesti koirarakkaita. My kind of place <3


Lennot

Lennot bongasimme Lentodiilit.fistä talven kylmimpänä päivänä. Turkish Airlinesin lento lähti Helsinki-Vantaalta Istanbuliin, jossa oli vaihto koneeseen Seychelleille. Lentoaika vaihtoineen oli yhteensä noin 15 tuntia.   Turkish Airlinesin palvelu ja tarjoilut on todella hyvät ja plussana lentokoneissa on jokaisessa paikassa oma näyttö, josta voi valita mitä leffoja, sarjoja tai musiikkia haluaa kuunnella. Meidän lento Seychelleille lähti perjantai-iltana kello 19 aikoihin ja takaisin lähdimme Seychellin lentoasemalta viikon päästä lauantai-iltana 21.00 jälkeen. 

Bussit, auton vuokraus ja hotelli

Meidän hotellimme oli melko pohjoisessa, noin 10-15 minuutin bussimatkan päässä pääkaupungista Victoriasta. Bussimatka maksaa seitsemän rupiaa eli noin 50 senttiä ja rämisevät ja kitisevät bussit kulkevat puolen tunnin välein reitillään. Me mietimme aluksi, että olisimme vuokranneet auton omaan käyttöön, mutta onneksi saimme Ryanilta kyydin tarvittaessa, eikä meidän tarvinnut käyttää rahaa auton vuokraukseen. Päivävuokra autolle on noin 40 - 80 euroa riippuen mistä ja minkälaisen auton vuokraa. Autoa vuokratessa on hyvä myös muistaa, että Seychelleillä on vasemman puoleinen liikenne, kadut välillä todella kapeita ja osa kuskeista kuvittelee ajavansa formularataa, joten itse en ainakaan olisi uskaltanut hypätä tuolla auton rattiin.

Majoituimme Carana Hilltop Villassa Mahessa. Carana Hilltop Villa on sympaattinen pieni hotelli, jota pitää aivan ihana paikallinen rouva Eileen. Eileen auttaa asiassa kuin asiassa ja huolehtii, että vieraat voivat hyvin. Hotelli sijaitsee mäen päällä, joten jos kävely jyrkkää mäkeä pitkin ei kiinnosta, tämä hotelli ei ole sinua varten. Soittamalla Eileenille saa kyllä autokyydin halutessaan, mutta nuoret terveet jalat jaksavat kävellä kiemurtelevan mäen auringonpaahteessakin. Kerran jopa hotellin naapurissa asuva pappa Bill noukki meidät kyytiin, kun olimme matkalla kaupan kautta rannalle ja heitti meidät kauppaan ja kutsui hakemaan luotaan ohikulkiessamme itsekasvattamiaan avokadoja. Paikalliset asukkaat ovat todella mukavia ja ystävällisiä.


Ruoka ja juoma

Seychelleiltä löytyy pääkaupungin tuntumasta iso supermarketti sekä ostoskeskus, mutta eniten katukuvassa näkyy intialaisten pitämiä pieniä minimarketteja. Alkoholia saa myydä vasta kello 11.30 jälkeen. Jotkut kauppiaat kuulemma myyvät aiemminkin, mutta jos he jäävät kiinni joutuvat he virkavallan kanssa tekemisiin eikä monikaan sitä halua. Seychelleillä kannattaa maistaa paikallista olutta SeyBrewtä, joka on loistava janojuoma kuumassa trooppisessa ilmassa. Kookosta on tarjolla paljon niin juomana kuin ruoan seassakin sekä esimerkiksi salaattina. Uusi hedelmä, jota paikallinen ystävämme Ryan meille suositteli oli Dragon fruit, joka oli kyllä kaiken hehkutuksen arvoista. Todella hyvä, maukas ja kaunis hedelmä! Paikallisten suurta herkkua on kilpikonnat, mustekalat ja kalat. Erityisesti kilpikonnat tuntuivat olevan suurta herkkua, jota usein sunnuntaisin pyhäpäivänä valmistetaan eri muodoissa. 

Valuutta

Seychelleillä valuuttana toimii Seychellin rupia, joka on noin  0,069900 euroa per rupia. Rahaa ei voi vaihtaa Suomessa etukäteen, mutta todella monessa paikassa voi maksaa kortilla tai jopa euroilla. Automaatista saa toki kätevästi tarvittaessa paikallisia rupioita nostettua. 




Sää

Lämpötila oli noin +30 astetta koko viikon ajan. Tropiikissa on tyypillistä, että sadekuuro saattaa yllättää, vaikkei sadepilviä juurikaan näy. Eräänä aamuna menimme rannalle, koska näytti tulevan todella aurinkoinen päivä. Ehdimme olla rannalla viisi minuuttia, kun pilvet kasaantuivat taivaalle ja sade alkoi. Menimme hetkeksi sateensuojaan puiden alle, mutta sade tuntui vain jatkuvan, joten siirryimme läheisen rantahotellin terassille drinkille.  Pääosin onneksi matkamme ajan aurinko paistoi, vaikka toki sadekuuroja koettiinkin.


Tekemistä

Yhtenä päivänä saimme Ryanilta kyydin ihastelemaan Port Glaud vesiputousta. Sisälle pääsy maksaa 25 rupiaa eli noin 1,74 euroa. Tuohon hintaan pääsee alueelle, jossa voi uida raikkaassa vedessä ja ihastella suihkulähdettä ja sen vehreää ympäristöä. Ryan varoitteli veden olevan todella viileää. Me nauroimme hänelle uituamme lammessa, että tämä vesihän on yhtä lämmintä kuin Suomessa vesi järvessä kuumana kesäpäivänä eli ei ollenkaan paha rasti suomalaiselle. 

Meren äärellä kun ollaan, niin turisteille on tarjolla snorklausta kirkkaassa vedessä korallien äärellä. Snorklatessa tulee muistaa, ettei koske mihinkään vaan ainoastaan katsoo. Me otimme päiväretken Moyenne Islandille, jonka kiersimme läpi, rapsutimme irtokoiria ja ihastelimme vanhoja jättikilpikonnia. Moyenne Islandilta siirryimme veneellä snorklaamaan. Yksi pariskunta ryhmästämme oli snorklatessa nähnyt kilpikonnan (!), mutta minä näin ”vain” korallin ja erilaisia värikkäitä kaloja. Päiväretkeen kuului myös herkullinen lounas sekä kalojen ruokintaa vedestä käsin. Tämä päiväretki kello 10.00-15.00 kustansi kaikkiaan 85 euroa, johon sisältyi venekyyti, snorklausvälineiden vuokraus, ruoka sekä juomat.

Keskiviikkoiltaisin on Beau Vallonissa Bazar Labrin Market, jolloin paikalliset pystyttävät rannalle ruokakojuja, joista ostaa paikallista itse tekemäänsä ruokaa, juomaa ja naposteltavaa sekä tuliaisia kotiin, kuten esimerkiksi käsityöläisten koruja, saippuoita, vaatteita jne. Bazar on joka keskiviikkoilta 16.30-21.00, jolloin rannalle sytytetään myös kokko, jonka ympärillä tanssitaan musiikin tahtiin. Siellä paikalliset ja turistit nauttivat yhdessä hyvästä ruoasta, juomasta ja seurasta keskenään.



Rannat

Seychelleillä rannat on tarkoitettu kaikkien käyttöön. Hotelleja ja asuntoja on rakennettu paljon rantojen läheisyyteen, mutta nämäkin rannat on yleisiä ja niille voi mennä huoletta viettämään aikaa halutessaan. Mikäli joku tulee pyytämään rahaa rannalla olemisesta, ei hänelle kannata maksaa, sillä ei hänellä ole oikeutta pyytää rahaa siitä. Kenelläkään ei myöskään ole oikeutta ajaa turisteja tai paikallisiakaan pois rannalta. Rannat ja kadun varret on todella siistejä ja niistä pidetään huolta, että ne myös pysyvät siisteinä. Turismin kasvaessa saarella paikalliset toivovat, että myös turistit kunnioittaisivat heidän luontoaan eivätkä roskaisi, vaan veisivät roskansa mukanaan roskiksiin. 



Lopuksi

Kuten aiemminkin jo mainitsin, niin Seychellit lumosivat minut upeudellaan heti ensisilmäyksestä lähtien. Rannat oli kauniita, meri kirkasta turkoosia ja joka paikassa oli niin vihreää kaunista kasvillisuutta sekä talojen puutarhat täynnä upeita kukkia.

Yksi asia mistä pidin todella paljon paikallisista oli heidän eläinrakkautensa. Vaikka saarella on paljon kulkukoiria, paikalliset pitävät heistä huolta, ruokkivat paikalle saapuneet muutkin koirat kuin omansa ja antavat heille vettä ja rapsutuksia. Lisäksi rannat ovat siistejä ja paikalliset ihmiset todella mukavia ja herttaisia ihmisiä. 

Ainoa asia mikä matkalla yllätti, oli ruoan hinta ravintoloissa sekä auton vuokran hinta. Ruokaan ja liikkumiseen tuolla saarella saa menemään paljon rahaa halutessaan, mutta me päädyimme syömään kerran päivässä ravintola-annoksen ja muuten nauttimaan kaupasta ostetuista ruoista hotellihuoneessamme. Taksimatkat olivat kuuleman mukaan kalliita emmekä niillä kulkeneetkaan. Omat jalat, bussi ja Ryanin kyyti riitti meidän kahden saarella liikkumiseen mainiosti. Ehdottomasti menemme Seychelleille uudestaan! Löysimme uuden lempipaikkamme, jonne varmasti palataan vielä <3